Katso video norppaturvallisen rysän kehittämisestä….

Maa- ja metsätalousministeriö asetti ELY-keskusten tulostavoitteeksi laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Suunnitelmien laadinta sisältyy toimenpiteinä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015, sekä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaan kansalliseen ammattikalastusohjelmaan 2015.

Lue lisää!

Hanke tehtiin Itä-Suomen yliopiston, Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen ja Raputietokeskuksen välisenä yhteistyönä kesällä 2010. Hankkeella oli Itä-Suomen kalatalousryhmän rahoitus.

Hankkeen aikana testattiin täplärapusaaliin lyhytaikaista säilytystä RapuSuihkussa kahden ravustajan (Aa ja Bee) I sekä II –laatuluokkaan lajitellun täplärapusaaliin osalta (lajittelun perusteet LaatuRapu –käsikirjasta, kriteerit esitelty seuraavassa kappaleessa). Täplärapujen säilytyskestävyyttä mitattiin elossasäi-lyvyyden avulla. Täplärapujen säilytyskestävyyden vaihtelua verrattiin valikoituihin ilmastotekijöihin sekä rapujen fysiologiaa kuvaaviin muuttujiin.

Lue lisää raportista!

Pielisen kalastuksen logistiikkaselvityksen loppuraporttiin on koottu selvitystyön aikana haastateltujen alan toimijoiden näkemyksiä ja olennaisesti aiheeseen liittyvää tausta-aineistoa. Näistä on muodostettu tiivis kokonaiskuva. Tätä kokonaiskuvaa on syvennetty alueen kehittämisen kannalta tärkeimmillä aiheilla. Logistiikkaselvityksen tavoitteena oli myös esittää tärkeimpiä kehittämisajatuksia, joita alueen resurssit mahdollistavat. Nämä on esitetty raportin viimeisessä osiossa.

Kehittämiseen tarvitaan faktatietoa, motivaatiota ja innovatiivisia ideoita. Osa innovoinnin tuloksena syntyneistä ideoista on jo ennen raportointia karsittu. Jäljelle on kuitenkin jäänyt ideoita, joita kannattaa hetkeksi jäädä pohtimaan. Osaan ideoista tarvitaan vielä arvokeskustelua, osaan vankkaa tutkimustietoa, mutta osa voi lähteä jo etenemään hanke tai jopa taloudellisena toimintana.

Yhdessä on paljon tehtävissä. Lue lisää loppuraportista!

Viikon aikana kävimme tutustumassa koko Hollannin kalastussektoriin. Matkalla tutustuimme Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jat-kojalostukseen, vientiin sekä tuontiin, kalan-, ravun- ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalastustut-kimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkalle osallistui 23 Itä-Suomen kalatalousalueen yrittäjää ja kalatalo-usasiantuntijoita. Matkan toteuttaja oli Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry.

Lue lisää matkaraportista….

Vesannan kalaosuuskunnan hankkeen tavoitteena oli lisätä irtopakastuslaitoksen käyttöastetta. Hankkeessa selvitettiin irtopakastetun muikun markkinoita. Lue lisää loppuraportista!

Kesälahden kalasataman tilat sijaitsevat Puruveden rannassa ja tilat laitteineen omistaa Kesälahden kunta. Kesälahden kalasataman osuuskunta on vuokrannut tilat laitteineen käyttökuluja vastaan Kesälahden kunnalta. Kalasataman tilat käsittävät 113 m2:n suuruisen kalankäsittelyhallin, noin 16 m2:n suuruisen kylmiön ja 3 m2:n pikapakastimen, 40 m2:n varaston ja taukotilan, jossa on puku- ja pesuhuone saunoineen. Kalasatamassa on KP-metallin ja Rekilän valmistamat kalojen perkuukoneet sekä jäähilekone, jonka kapasiteetti on 2000 kg/vrk.
Kesälahden kalasataman osuuskunnan jäsenten esityksestä päätettiin selvittää voidaanko Kesälahden kalasataman toimintaa tehostaa. Hankkeen selvitystyöstä vastasi P-K:n Kalatalouskeskus ry.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti ELY-keskusten tulostavoitteeksi laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat ja ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat vuoden 2010 aikana. Suunnitelmien laadinta sisältyy toimenpiteinä valtioneuvoston periaatepäätökseen kansallisesta vesiviljelyohjelmasta 2015, sekä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaan kansalliseen ammattikalastusohjelmaan 2015.